Hymiöiden kielioppi

Sähköposti, mese yms. viestintä netissä tapahtuu hymiökielellä. Kirjoitamme puhetta. Livetilanteissa kasvon ilmeeet, äänensävyt yms. kehonkieli kertovat sanoja enemmän. Nyt kirjoitamme nämä tilanteet eläviksi. Netissä kirjoitus on puhetta, joka tapahtuu lähes yhtä nopeasti -aikaa ei siis jää täydellisten kirjoitettujen sanavalintojen tekemiseen. Oikea viesti/tapa sanoa välittyy hymiökielen avulla. Ristii kädet ja nyökkää.

Pohdimme äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogisissa opinnoissa kieliopin opettamista. Se on tylsää, tuskaa, pilkunviilausta... Miten ihmeessä nuoret voisivat kiinnostua aiheesta? Yksi mahdollinen vastaus voisi olla hymiöiden kielioppi. Nuorten tulisi ensin tehdä oma kielioppinsa siitä, miten hymiöitä käytetään oikein esim. mesessä. Tätä kautta päästään siihen, miksi kielessä pitää olla sääntöjä ja siihen, minkälaisten asioiden tilalla hymiöt ovat. Miltä jokin nuoren kirjoittama teksti vaikuttaisi ilman hymiöitä? Miten tekstin voisi korjata, jotta vaikutus lukijaan olisi oikea? jne. Mesesääntöjen kautta voidaan käsitellä myös standardikielen sääntöjä. Ei voida vaatia, että kaikki osaavat mesekielen, hymiökielen, murteet yms. niin hyvin, että voivat ymmärtää kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Meillä on siis oltava yksi yhteinen tapa kirjoittaa, joka on pohjana sovelluksille ja vapaalle itseilmaisulle.

Kiitos hienosta ajatuksesta ainedidaktiikan ryhmämme Riikalle :) Haluaisin kuulla muiltakin pohdintoja hymiöiden kielestä ja kieliopista.